Sauli Sirviö - Woodsmoke 18.5.-19.6.2025

Näyttely on auki ke-pe 14-18 sekä la-su 12-16.
The exhibition is open Wed-Fri 14-18 and Sat-Sun 12-16.



Toisinaan on tuntunut, että merkitsen muistiin tulevaisuutta.
–Svetlana Aleksijevitš


950 kilometriä.
Tällä reitillä on lauttamatka.
Tämä reitti kulkee Ahvenanmaan kautta.
Tämä reitti käyttää rajoitettuja tai yksityisiä teitä.
Määränpääsi on eri aikavyöhykkeellä.

En ole koskaan käynyt täällä. Luen rakennuksen olevan entisen Nikkilän psykiatrisen
sairaalan kasvihuone. Katselen paikkaa hieman kauempaa. Näen kasvihuoneen
raunion ilman kattoa. Sen maalattiasta kasvaa sammalta ja ruohoa. Kävelen
lähemmäksi päärakennusta, pysähdyn ja katson sisälle sinisten putkien välistä.
Astun sisään. Kevät haisee savulle.

Kolme huonetta, lopussa valmis aparaatti.

Huhtikuussa 2024 puhun Saulin kanssa puhelimessa ja kirjoitan muistiin:
Materiaalien etsiminen ja löytäminen on Sirviölle louhintaa ja paikat, joista materiaalit
löytyvät, ovat louhintapaikkoja.

Helmikuussa 1896 radioaktiivinen säteily materialisoituu valokuvaksi ranskalaisen
fyysikon Henri Becquerelin uraanisuolalla tekemillä kokeiluilla. Ihmissilmälle
näkymätön säteily jättää kaksi utuista tummaa jälkeä lasilevylle.

Helmikuussa 2025 puhun Saulin kanssa puhelimessa agenteista, logistiikasta,
luvuista, salakuljetetuista neuvostohelikoptereista. Materiaalit valuvat keskusteluun.

Huhtikuussa 1986 Pripjatin kaupungissa odotetaan vapun viettoa. 1516 kilometrin
päässä istun maassa ja laitan hiekkaa suuhun.

Kolme huonetta, lopussa valmis aparaatti.

Lattialla on avoin laatikko. Haistan jäljen lasin pinnassa. Ehkä jostain kuuluu
vaimeaa huminaa. Katson putkien välistä ulos.



_________________


I felt like I was recording the future.
–Svetlana Alexievich

950 km.
This route includes a ferry.
This route crosses through Åland.
This route has restricted usage or private roads.
Your destination is in a different time zone.

I have never been here. I read somewhere that the building is the greenhouse of the
former Nikkilä psychiatric hospital. I'm looking at the place from further away. I can
see the roofless ruin of the greenhouse. Moss and grass are growing from its floor.
I walk closer to the main building and look inside through the blue pipes. I step in.
Spring smells of smoke.

Three rooms, a finished apparatus at the end.

In April 2024, I talk to Sauli on the phone and write down:
For Sirviö, searching for materials is mining, and the places where materials are
found are mining sites.

In February 1896, the French physicist Henri Becquerel’s experiments with uranium
salts materialise radioactivity into a photograph. The radiation, invisible to the human
eye, leaves two dark traces on a photographic glass plate.

In February 2025, me and Sauli talk on the phone about agents, logistics, numbers,
smuggled Soviet helicopters. Materials spill into the conversation.

In April 1986, the town of Pripyat prepares for labor day celebrations. 1516
kilometres away, I sit on the ground and put sand in my mouth.

Three rooms, a finished apparatus at the end.

There is an open box on the floor. I can smell the trace on the glass. Maybe there's a
faint hum somewhere. I look out through the pipes.




Teksti: Ida Lehtonen
Näyttelyä on tukenut Taiteen edistämiskeskus