Mika Palonen:
täällä
10.8.–1.9.2024
ke–to 16–20, pe–su 12–16

Tervetuloa avajaisiin perjantaina 9.8. klo 17–21!


täällä on asetelma tilaan ja olemista sen paikassa.


Mitä näyttelyysi tulee esille?
Olemista ja huomioimista maalauksen, maalausten, tämän tilan ja sen ympäristön muodostaman paikan kanssa.

Millaisia teemoja tai ajatuksia teoksiisi liittyy?
Näyttelyn nimi viittaa täällä K17 tilassa ja sen ympäristössä olemiseen, sekä mahdolliseen paikkaan, joka tapahtuu katsojan ja yksittäisen teoksen tai kokonaisuuden välillä tässä ympäristössä.

Tämän paikan lisäksi, keskiössä on maalaus ja ajatuksia liittyen siihen mitä se on, miten se on ja toimii tai voi toimia tilassa. Miten sen kanssa ollaan, miten se koetaan, miten sen kanssa liikutaan, mitä se kantaa mukanaan, mistä se muodostuu?

Tämä rakennus ja koko paikka on viehättävä jo ihan sellaisenaan. Olen kiertänyt tilaa ulkoa kymmeniä kertoja, joka kerralla löydän uusia asioita ja jään tuijottelemaan jotain. Rakennus ja sen ympäristö elää koko ajan. Samoin tuomani teokset elävät nyt näyttelyn ajan täällä, muuttuen enemmän tai vähemmän näkyvästi. Niiden täälläolo tekee niiden kerroksia. Toivon, että se erityinen rauha, hiljaisuus ja valo, joka on tässä paikassa, on jollain tapaa koettavissa myös teosteni kautta ja niiden kanssa.

Katsoja, kokija, yksin tai yhdessä toisten kanssa, omine ajatuksineen ja arkistoineen on osa tilannetta ja tapahtumaa, johon minä olen voinut vaikuttaa lopulta vain pieniltä osin.

Ääni, äänet ja musiikki ovat osa työskentelyäni, työhuoneella olemista ja teoksia. Varmasti myös siksi, että useat ihmiset keiden kanssa olen elämääni viettänyt, ovat äänen kanssa tekemisissä. Osaksi näitä teoksia, niiden kerroksia ja kokonaisuutta tulee myös Kuupuun ja Reijo Pamin avajaisissa kuultavat ja nähtävät esitykset.

Lähestyn tässä paikassa olemista erityisesti maalauksen kanssa, se on jotain mikä minua toistaiseksi kiinnostaa eniten.

Millainen työskentelyprosessisi on ollut?
Aloitin tämän näyttelyn työstämisen viime vuoden toukokuussa. Aloin pohtimaan tätä tilaa piirtäen, maalaten ja tehden kokeiluja materiaalien kanssa. Etsin jotain joka tuntuisi oikealta suunnalta lähestyä tätä paikkaa ja sitä miten sen kanssa olla.

Tuolloin asuin vielä Italiassa, joten minulla ei ollut heti mahdollisuutta tulla vierailemaan tilaan. Ehkä se oli hyväkin asia, jouduin olemaan sen varassa miltä minusta oli tuntunut käydä täällä ensimmäistä kertaa.

Osana kokonaisuutta on myös sellaisia teoksia, joiden ensimmäiset versiot tein jo ennen Suomeen paluuta ja vasta työhuoneella kevään ja kesän aikana olen tehnyt niistä valmiit versiot.

Olen vieraillut täällä Nikkilässä keväästä alkaen, välillä vain tilan ulkopuolella kävellen ja ikkunoista sisään kurkkien.

Heinäkuun alusta alkaen olen hiljalleen käynyt viettämässä enemmän ja enemmän tilassa aikaa teosten ja eri materiaalien kanssa, usein kuitenkin vielä palannut niiden kanssa omalle työhuoneelle. Sen miten kokonaisuuden osat ovat tänne tilaan asettuneet, olen antanut olla avoinna niin pitkään kuin mahdollista.

Mitä taide ja taiteen tekeminen sinulle merkitsee?
Taide on minulle jotain mihin uskoa ja jonka, sekä tekemisen, että kokemisen avulla pystyn olemaan ja ymmärtämään tai olemaan ymmärtämättä tätä kaikkea.

Millainen taide inspiroi sinua?
Kuluvana kesänä olen inspiroinut ainakin Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan geologisista kokoelmista, Masi Tiitan Auringonvalo lattialla -teoksesta sekä Maiju Joupin keikasta Nilsiänkadun kasvihuoneella.


BIO
Mika Palonen (s.1987, Kyyjärvi) on Helsingissä työskentelevä ja asuva kuvataiteilija. Itsenäisen taiteellisen työskentelyn lisäksi hän on toiminut taiteilijavetoisissa työryhmissä, projekteissa ja kollektiiveissa.

Palosen viimeisimmät yksityisnäyttelyt olivat; , TORRSO-tilassa Pesarossa, Italiassa (2023) sekä Fantomimia, SIC-tilassa Helsingissä (2020).